”Oma loma aktivoi jäyhemmänkin ihmisen kielenkannat”
Paavo Ylönen tajusi, että hänellä on Euroopan kartassa aukko.
Hän oli käynyt Britanniassa ainoastaan kerran kahdeksanvuotiaana ja silloinkin ainoastaan Lontoossa. Hän päätti korjata tilanteen, lähti itsekseen reissuun ja jakaa nyt meille tekemänsä junareissun reitin.
”Vaikka viivyin kussakin kaupungissa vain neljästä tunnista vuorokauteen, alueiden erilaiset luonteet ehtivät tulla hyvin ilmi.”
Ylösen reitti kulkee aluksi junailijoiden klassikkorataa Tukholmasta Malmön kautta Kööpenhaminaan. Brysselissä Eurostar-junan terminaalissa Ylösestä tuntui kuin hän olisi yllättäen siirtynyt tavallista rennomalle lentokentälle. Liput tarkastettiin ja tavarat läpivalaistiin jo ennen junaan pääsyä. Kanaalin alitusta Ylönen oli odottanut ja vähän jännittänytkin.
”Juna syöksyi tunneliin ja tunsin, miten se sukelsi alaspäin. Näytöltä oli kiinnostava seurata matkan etenemistä syvällä merenpohjan alla. Ei siinä mitään suljetun paikan kammoa tullut.”
Lontoossa Ylönen vieraili Transport Museumissa, jossa vanhoihin busseihin ja junanvaunuihin pääsee sisälle. Ylöstä kiehtoo liikenteen nopea kehitys.
”Tärkein oppini matkalla oli, että nähtävyyksien ja museoiden katselua varten pitää aikatauluttaa reilusti aikaa.”
Ylönen nautti matkan etenemisestä ja rentoutumisen syvenemisestä.
Välillä hän luki kirjaa, toisinaan antoi katseen vain lipua ohi kiitävässä maisemassa. ”Iloitsin siitä, ettei tarvinnut tehdä mitään.”
Skotlannissa elämänmeno tuntui muita alueita rennommalta. Saarivaltion pohjoisislaidalla Thursossa Ylönen yöpyi kodikkaassa Pentland Lodge House -majatalossa, ja suosittelee sitä kaikille. Myrskyn pauhatessa Ylönen tunsi päässeensä todella kauas.
Suomessa Ylönen ei junissa rupattele, mutta matkalla hän nautti jutustelusta tuntemattomien kanssa. Eräskin vaeltamasta tullut mies intoutui jakamaan Ylöselle suosituksia Walesin pääkaupunkiin Cardiffiin. Seuraavana päivänä Ylönen kulki Cardiff Baystä kaupungin linnaan ja ihaili vuoroveden liikettä. Mielessään hän kiitti ystävällistä vinkkaajaa.
”Matkan jokaisessa pysähdyspaikassa minusta tuntui, että tänne olisi kiva palata ja viettää seuraavalla kerralla hiukan pitempikin aika.”
Se on hyvän reissun merkki.
Matka maata pitkin alkaa kotimaan raiteilta
Reitin hiilipäästöt 414kg/CO2e per hlö
Info:
Olen ylpeä… Että uskalsin heittäytyä ja lähteä itsekseni tutustumaan junalla uusiin paikkoihin.
Yllätyin… että Britannian junissa ei juurikaan tarjota ruokaa. Kärrytarjoilusta voi ostaa välipalaa, ja tee on sitten kahvia parempaa. Varsinaiset ateriat kannattaa siis nauttia ennen ja jälkeen junamatkan.
Matkantekoa helpottaa… Että BritRail-passilla voi astella juniin suoraan sisään. Paikkalippu tarvitaan vain muutamiin harvoihin juniin, omalla reitilläni ei kertaakaan. Junissa vapaat istuimet on selkeästi merkitty.
Oli aikamoista tajuta… Että Lontooseen tutustuessa kannattaa majoittua kaupungin ulkopuolella. Jo tunnin etäisyys kaupungista voi pudottaa majoituksen hinnan kolmasosaan.
Paavon motto: ”Uusia paikkoja, uusia ihmisiä ja rentoa meininkiä.”
Paavon vinkit:
* Reitin mannerosuuden aikataulut on kätevä tarkistaa Deutsche Bahnin sivustolta. BritRail Pass on fiksu valinta saarivaltiossa junailuun. Sen pitää ostaa ennakkoon ACP Railin saitilta. Minulla oli kahdeksan päivän yhtäjaksoinen Consecutive -passi, noin 250 euroa. Yhteensä matkalippuihini meni noin 600 euroa euroa.
* Pieniä majapaikkoja on mukava tukea varaamalla majoituksen niistä suoraan. Muuten summasta valuu iso summa välityspalveluille.
* Pakkaa mukaan puhallettava niskatyyny. Siitä on junassa päiväunilla paljon iloa.